Tanssia on syvästi kulttuuriin ja yhteiskuntaan upotettuna taiteena käytetty tehokkaana keinona ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta läpi historian ja nykyajan. Tämä teemaklusteri tutkii historiallisia ja ajankohtaisia esimerkkejä tanssin käytöstä yhteiskunnalliseen muutokseen tanssin ja yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa sekä tanssin etnografian ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista.
Historiallisia esimerkkejä
Tanssi on kautta historian ollut väline sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Varhaisessa modernissa tanssissa Martha Grahamin koreografia haastoi sosiaalisia normeja ja käsitteli poliittisia ja sosiaalisia kysymyksiä. 1960-luvulla Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeessä syntyi vaikutusvaltaisia tanssiteoksia, jotka välittivät viestejä yhtenäisyydestä, kestävyydestä ja vastarinnasta.
Alkuperäisyhteisöjen protesti- ja vastarintatanssit maailmanlaajuisesti tarjoavat myös historiallisia esimerkkejä tanssin käytöstä yhteiskunnallisen muutoksen välineenä. Nämä tanssit ovat olleet keino vahvistaa kulttuurista identiteettiä ja ilmaista vastustusta sortoa ja kolonisaatiota vastaan.
Ajankohtaisia esimerkkejä
Nykyään tanssi toimii edelleen keinona edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja edistää muutosta. Nykykoreografit ja tanssiryhmät käsittelevät taiteellisen ilmaisunsa kautta sellaisia kysymyksiä kuin sukupuolten tasa-arvo, LGBTQ+-oikeudet ja ympäristöaktivismi. Esimerkiksi koreografi Akram Khanin työ käsittelee maahanmuuton, syrjäytymisen ja kulttuuri-identiteetin teemoja ja heijastelee nykyajan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huolenaiheita.
Lisäksi tanssiliikkeet, kuten